*

Sinikka Mäntysalo-Lamppu Yhteiskunnallisten todellisuuksien kokemuspohjaista pohdintaa

Kuka poikamme kasvattaa?

  • Mistä on pienet pojat tehty, mistä on pienet tytöt tehty?
    Mistä on pienet pojat tehty, mistä on pienet tytöt tehty?

Naisetko  pojat kasvattaa? 

 

Miten Suomessa, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan lasikattoilmiö http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=sanastoa-tasa-arvosta ja naisten ja miesten tasa-arvo, kaikessa arjenelämässä sekä 'feministien tasa-arvohuudoissa', voidaan todeta aikuisuudessa  epätasa-arvo, jossa nämä pojat, nuoret miehet, ovatkin ohittaneet työelämän tasa-arvossa tytöt?

Miten pojat, joille ylintä hallituksen päättäjää myöden (Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo), esitetään myöhennettyä oppivelvollisuuden aloitusikää poikien 'eritahtiseen kehitykseen' suhteessa tyttöihin vedoten, menevätkin nuorina aikuisina miehinä työelämässä raketin lailla ohi ikäluokkansa tyttöjen? Vaihtuvatko osat ja nuoret naiset ovatkin vuorostaan työelämässä altisteisia ja altavastaajia.

Meillä on samanaikaisesti tietoisuus poikien elämän ensivuosien tuoma 'kehitysero'  suhteessa ikäluokkansa tyttöihin ja tiedostettu ilmiö,  jossa aikuisuuden ja työelämään sijoittumisen myötä, nämä rippikouluikään asti,  'ongelmaiset ja väärinymmärretyt  pojat' sijoittuessaan työelämään, ponkaisevatkin ohi ikäluokkansa tyttöjen? Tämä ilmiö näkyy erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla.

Mitä pojillemme tapahtuu varhaiskasvatuksessa kodeissa ja päiväkodeissa? Mitä pojillemme tapahtuu ensimmäisen ja toisen asteen kouluissa, entä jatko-opinnoissa. Mitä heille tapahtuu sellaista, jolle pojat itse eivät voi mitään?

Missä kohtaa poikien 'väärinymmärrys' lakkaa? Lakkaako poikien väärinymmärrys taitekohdassa, jossa poikien elämässä alkaa vahvempi maskuliininen kasvatuksellinen vaikutus. Tapahtuuko se armeijassa, jossa valtaosa kouluttajista on miehiä. Tapahtuuko se opinnoissa, joissa peruskoulun naisvoittoinen opettaja-ja rehtorikaarti lakkaa olemasta ja vaikuttamasta ja tilalle astuu ammatillinen-ja korkeakouluopetusta antava miesvoittoinen kasvatuksellinen luennoitsijakaarti. Voiko se tapahtua jo kasvukodissa, omassa perheessä. Mikä rooli on isällä pojan elämänpituisessa kasvussa.

Missä kohtaa kasvuaan poikamme saavat tilaa biologian antamalle erilaisuudelle ja missä kohtaa 'käytöksen paheksunta', kohtaa käytöksen ansaitsemaa ymmärrystä?

Vastaan, että ymmärrys on kasvattajien yksilöllinen erityispiirre. Upea ja kiitosta ansaitseva.  Tulisiko vanhemmuttaakin vahvemmin tukea. Nuorten aikuisten, pojan ja tyttöjen äitinä, ja sitä kautta monen ikäluokan kaveripiirit tuntevana, ammennan kokemuksellista näköalaa kodin kasvuilmaston, perusopetuksen, että korkea-asteen opintojen, armeijankin, arjen kasvun maailmasta.

Poika on poika! Kehitysteoriat ja luomakunnan alusta kumpuava sukupuolisidonnaisuus, ohjaavat tai vähintään huomaamatta viitoittavat äidin ja isän rooliamme. Vai onko se sittenkin niin, että tämä poika, pienikin, ohjailee vanhempiaan? Kovasti tuntuu olevan tahtoa sukupuolineutraaliin kasvatukseen, ainakin kolmannen sektorin erityisissä hankkeissa. Sitä en ole kuullut, että tietoisesti äidit ja isät olisivat tämän teorian omaksuneet.   Kuitenkin se, että tytöille ostetaan 'poikien leluja' ja pojille 'tyttöjen leluja', tuntuu olevan todellisuutta.  Aivan kuin  yritettäsiin koekaniinimaisesti poissulkea luomakunnan alkujuuria, joihin on erityisen vaikea, jollei mahdoton, sterotyyppisen kotikasvatuksen -kumoamisella vaikuttaa.

Pohtiessamme lapsen kasvua aikuisuuteen ja matkalla oloa, jossa lapsi kokee, tuntee ja oppii, olemme sukupuolijakautuneen todellisuuden äärellä. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) avasi pellit poikakeskeiselle keskustelulle! Kotimaa Oppivelvollisuus. On arvokasta käydä eri instanssien ja toimijoiden keskeinen ja läpileikkaava nykytilan keskustelu.

Kasvatustieteen tohtori Anna-Liisa Lämsä muistuttaa Puheenvuoron blogissaan, että pojat eivät ole homogeeninen ryhmä. Lämsä korostaa sitä, että useimmat lapset tulevat kouluun innokkaina, mutta osa heistä menettää kiinnostuksensa jo parin ensimmäisen vuoden aikana. Hänen mukaansa juuri tästä syystä on erittäin tärkeää se, kuinka koulu kohtaa lapset yksilöllisine edellytyksineen.

Lämsän sanomasta on helppo olla samaa mieltä. Rohkenen sanoa, vaikka tiedämme ja tunnustamme Suomen perusopetuksen opettajien ja opettamisen korkean tason, on jo parin ensimmäisen lukuvuoden aikana monen pojan koko koulutie siirynyt ei toivotulle tasolle. Tason nimi on lyhyesti EVVK (eivoisvähempääkiinnostaa) , motivaatio ja itsetunto on,  vahvastakin kodin-ja vanhempientuesta huolimatta lentänyt taivaan tuuliin.

Miten siis on mahdollista, että nämä poikamme, ohittavat kuitenkin kurjasta  oppimisenmatkastaan, opettajien suosimista  ja tyttökeskeisistä rutiineista huolimatta nämä kiltititytöt, astuessaan työelämän alttarille?

Palatakseni   ydindilemmaan, kuka poikamme kasvattaa, uskallan edelleen sanoa, että pääosin Naiset! Jokainen mies, jokainen poika, on jonkun äidin lapsi! Huolimatta siitä, että hän on myös isänsä lapsi, sanon ääneen, että tasa-arvosta huolimatta, äidin ja pojan suhde on erityinen. Tämä kodissa, jos perheverkosto-ja suhteet ovat jotakuinkin normit. En puhu suhteista, joissa isä jätetään esim. eron myötä täysin pihalle ja ulkopuoliseksi, suhteessa jälkikasvuunsa.

Miten se nyt näin menee?. Kyllä asiassa tulee olla jotain hyvin geneettistä ja biologista, sellaista johon kumpikaan, äiti eikä poika voi mitenkään vaikuttaa.  Entä, kun tämä vahvan femiinisen itseluottamuksen omaava poika astuu varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen vaikutuksen piiriin.

Niin.... katoaako silloin pojasta jotain? Yhteisöt = päiväkoti ja koulu, käsittävät suuren joukon tyttöjä sekä poikia, ja sen yhden Naisen, joka alkaa nähdä tähtiä ja mustia pilviä, moisen poikaenergian äärellä. Sama jatkuu läpi peruskoulun. Ala-asteella  luokanoettaja ja usein rehtorikin ovat naisia, jolloin astuu kuvaan nuhteettomuus, hyvä käytös ja kuuliaisuus, jollen sanoisi, nöyryys asetettujen sääntöjen äärellä. Kaikki se mikä ei asetu ruotuun -on pahasta. Usein se on se poika, joka ei tähän ruotuun taivu. On toki eri asia, hyvä käytös, ja alistaminen.

Varhaiskasvatus-ja perusopetus on Naisvaltaista ja harvassa ovat he, jotka näkevät ja toteuttavat työnsä sukupuolineutraalisti? Heitä, jotka näkevät hyvän tyypin, sukupuolesta viis, on kuitenkin ammattikasvattajissa. Kokemuksesta voin sanoa, että olen kyllä heitä tavannut kaikilla tasoilla, harvakseltaan kylläkin.

Huolimatta siitä, että perheidemme isät kantavat kasvatusvastuunsa, voinemme kuitenkin todeta, että Naiset kasvattavat poikamme?  Kuinka raju sitten on kodin ulkopuolinen poikien eri kasvuvaiheiden sukupuolisidonnainen törmäys, ja maskuliinisuuden tuoma ymmärtämättömyys, vaatii pohdintaa ja syyseuraus- vaikutusten arviointia. Erityisesti nyt, kun  olemme vaiheessa, jossa lainsäätäjän taholta ollaan esittämässä pojillemme myöhäistynyttä peruopetuksen aloitusta.

Uskallan sanoa, että pojat eivät tätä tarvitse.  Sen sijaan 'poika- pohdintaa' tarvitaan laajalla tasolla, ymmärtääksemme poikien 'väärinymmärrystä' varhaislapsuudessa ja nuoruudessa.

Kuka kasvattaa poikamme?- Kysymys on erityisen relevantti.

Sekä, mitä tapahtuu pienen pojan elämän parissa vuosikymmenessä, jossa väärin-ja kaltoinkohdellut pojat ja nuorukaiset, nousevat työelämässä ohi kilttien tyttöjen ja valloittavat tavoitellut työpaikat.  Kysymys ei siis olekaan sukupuolirajoittunut. Yhteiskunta tarvitsee vahvaa kasvatuksellisen ilmapiirin keskustelua, ja siinä pääosassa ovat sekä poikamme, että tyttäremme. Keskustelu ulottuu laaja-alaisesti yhteiskuntamme kaikille tasoille, joissa uutta sukupolvea kasvatamme ja heidän elämääsä vahvasti aikuisina vaikutamme.

 

Hyvä lukija, Sinäkin olet tässä tyttöpoika-pallossa osallinen!

 

 

heart:llisesti Sinikka

sposti: opitaanyhdessa@gmail.com

Kuvalähde: http://www.vau.fi/Perhe/Kasvatus/Poika-leikkii-tyttojen-kanssa/

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Tuskin pojat nousisivat tyttöjen ohitse, mikäli tytöt toimisivat työelämässä kuten pojat tai miehet. Eli uhrautuen työelämälle. Valitsemalla rahaisan työn sen oman unelman sijasta. Pistämällä perheen tulotason yllä pitämisen tai parantamisen muun edelle. Miehet tekevät 20% suuremman määrän työntunteja kuin naiset.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Toivottavaa olisi, ettei sukupuoli asettaisi esteitä uralle, mutta totuus lienee, että mies&nainen, tasa-arvosta huolimatta, valitsevat perheenkasvattamisen tai ylipäätään lasten saamisen monen tosia-asian äärelle. Itse koen, että talous on yhteistä,lapset ovat yhteistä, jos taaseen liittoon hankkii lapsia, kannattaa käydä ns. 'etukäteis'-keskustelu perheentasolla sekä tasolla, jossa keskustellaan perheen vanhempien työelämän-ja uran seuraavista paristakymmenestä vuodesta. Kuullostaapa todella pitkäjänteiseltä, jota se todellisuudessa onkin! Turha on myös kuvitella, että hankkiessa jälkikasvua, vastuu heistä olisi jossain muualla kuin ydinperheessä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Sinikka, hyviä pohdintoja poikien kasvatuksellisesta vastuusta. Itselläni on viisi veljeä ja kaksi tytärtä. Äitini suosikkeja olivat pojat, erityisesti vanhin veljeni.

Kolmesta lapsenlapsestani yksi on poika. Olen havainnut, että pojan isä on vahvistanut hänen maskuliinisuuttaan. Olimme nuoren miehen kanssa kaksin viikon Greetan matkalla ja kuuntelin 16-vuotiaan lapsenlapseni mietteitä. Tuon ikäisessä luonnollisesti käydään kasvuun liittyviä asioita, mutta myös asenteita. Mieheksi kasvu pohditutti eniten.

Poikien yhteiskunnallinen asema on edelleen tyttöjä vahvempi. Miesten palkat ovat pääasiallisesti paremmat, miesten ylivertaisuus näkyy vahvasti myös EU:n päättävissä elimissä.

Naisten yhdenvertaisuuteen yltäminen on pitkä taival, sillä kasvatusmatkamme varrelle osuu usein myös poika-arvottavia naiskasvattajia. Naiset eivät ole kasvatusmenetelmissään lainkaan naisasialla.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Niinpä Mirjami, kiitos pohdinnoista. Ydin omassa pohdinnassani olikin juuri tuo, poikien elon, alkuvuosien dilemma- kontra tyttöjen päihitys kiltteydellään vähintään rippikouluikään, ja sitten tuo aikuisuuden tuoma totuus, jossa onkin nuo osat kääntyneet juuri päinvastoin.

Koen äitinä ja kasvatuksenammattilaisena todella ongelmalliseksi sen, että alkupäässä lastemme eloa, pojat oikeasti kokevat alistuneisuutta suhteessa ammattikasvattajiin ja aikuisuuden kynnyksellä taasen naiset kokevat samaa.

Eikö tämä yhteiskunta osaa olla tasavertainen kasvun jokaisella vuosikymmenellä. Ilmeisesti ei, sitä todistaa Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Raija Vahasalon /http://www.vahasalo.fi/
esitys viime viikolta (vaikka olisi ollut osin huumoria) poikien myöhennetystä perusopetuksen aloituksesta.

Koen, että poikien OIKEUKSIA tulee nostaa varhais-ja perusopetuksessa ja vastaavasti tyttöjen OIKEUKSIA, aikuisuudessa, jossa tytöt ja pojat, tämän päivän nuoret miehet ja naiset, ovat jakamassa YHTEISIÄ työmarkkinoita ja asiantuntijuuksia!!

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Poikien myöhennetyn perusopetuksen aloitus lienee Raija Vahasalolle poliittinen kannanotto profiilin nostamiseksi. Yleensä ylilyöviä kannanottoja tehdään ennen eduskuntavaaleja! Kuulunee poliittiseen provosoivaan ilmituloon.

On selvää, että kasvatuksellinen alkupää on pojille erilainen kuin tytöille. Tämä 'ainoa' poika,lapsenlapseni, jonka elämää olen seurannut syntymästään saakka, on selkeästi ilmaissut nyt ahdistustaan mm. ala-asteella, jossa joutui opettajiensa silmätikuksi ja oli selkeästi alisuorittaja.

Pojan 'vilkkaus' häiritsi ja hänen arvosanansa laskivat sen myötä. Yläasteella, nyt yhdeksänneltä, poika sai pitkälti yli yhdeksän keskiarvon, jolla olisi päässyt mihin tahansa pääkaupunkiseudun lukioon.

Kiltit tytöt ja vilkkaat pojat, on dilemma, jota olisi hyvä tarkastella myös sosiaalisen kasvun näkökulmasta. Kyse ei ole älyllisestä selviytymisestä vaan asenneilmapiiristä, joka leimaa herkästi.

Nuorten naisten itsearvostuksen puute näkyy omien kykyjen aliarvioinnissa.

Nuorten miesten pärjäämistä korostava kasvatus voi olla myös haitallinen.

Osaltaan tähän on vaikuttamassa kodin asenteet, mutta myös opetuksessa esiintyvä asenteellisuus.

Näitä olisi hyvä tutkia!

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Mirjami: "Miesten palkat ovat pääasiallisesti paremmat".

Tuo on harhaluulo. Suomessa palkansaajanaiset tekevät noin 75 % miesten työtunneista ja verotietojen mukaan he saavat noin 76 % miesten ansioista. Miehillä ja naisilla on keskimäärin sama tuntipalkka. Ansioiden ero johtuu pelkästään miesten enemmistä vuosityötunneista.

Miehet myös sitoutuvat perheeseensä ihan kunnioitettavalla tavalla. Parisuhteessa elävät miehet tekevät viikossa noin 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän kumppaninsa.

Tämä työssä ja kotona raataminen näkyykin sitten kuolintilastoissa. Miehet kuolevat keskimäärin 6 vuotta nuorempina kuin naiset.

Mutta heitän pari kysymykstä: 1. Mikään tutkimus ei osoita, että pojat olisivat tyhmempiä kuin tytöt. Miksi tyttöjä sitten koulutetaan enemmän? Eikö kuolulaitos pysty käsittelemään poikia ja tyttöjä tasa-arvoisesti siten, että koulutusmäärät olisivat samat sukupuolesta riippumatta? Miksi heitämme hukkaan poikien koulutuspotentiaalin? Onko Suomella siihen varaa?

2. Kun tyttöjä koulutetaan enemmän, miksi se ei näy palkoissa? Onko tyttöjen koulutus kohdistettu oikein vai koulutetaanko heitä sellaisille aloille, joissa ei ole työpaikkoja tarjolla? Missä viipyy tutkimus, kuinka hyvin tyttöjen ja poikien koulutus on kohdistunut kysyntään nähden? Esimerkiksi: Kuinka moni tyttö/poika on koulutustaan vastaavassa työtehtävässä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan?

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Pauli S., miesten eliniänodote on ikävä kyllä naisia alhaisempi, mutta se tuskin johtuu pelkästään suuremmasta viikottaisesta työtuntimäärästä.

Ennemminkin kyse on esim. alemmissa yhteiskuntaluokissa todettu miesten varhaiseen kuolleisuuteen liittyvä runsas päihteiden käyttö sekä epäterveet ruokailutottumukset. Myös kyvyttömyys puhua ongelmistaan saattaa olla miesten ylikuormittumisen selittäjä.

Sen sijaan naisten eliniänodotteen korkeampaa tasoa selittänee se, että heidän on helpompaa purkaa stressiään puhumalla, kirjoittamalla tai liikunnalla.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

TÄMÄ kirjoitus_kommentti on luokanopettajalta ja tytön ja poikien äidiltä:

Minna Karjalainen:

En jaa Sinikka kaikkia ajatuksia kanssasi peilaten siihen, että olen kahden energisen pojan ja yhden tytön äiti sekä alkuopetukseen erikoistunut luokanopettaja. Keskeinen käsite mielestäni on itsesäätely ja siihen liittyen tietoisuus tilanteen vaatimasta toiminnasta. Ja koulun tehtävähän keskittyä opettamiseen ja kasvattamiseen. Mielestäni koulu on myös oppimisyhteisönä sosiaalistaja ja sen tehtävänä on opettaa toisten ihmisten arvostusta ja kunnioittamista sekä huomioonottamista. Yksilöllisyyden huomioiminen on mielestäni myös sitä, että rauhallista työskentelyilmapiiriä kaipaavat saavat kaipaamansa. On hyvä pohtia miksi lapsi on mahdollisesti levoton tai keskittymiskyvytön. Pelaako hän liikaa, saako riittävästi unta ja ruokaa selä läheisyyttä? Itse ajattelisin niin, että perustarpeiden tyydyttäminen luo jo balanssia. Se on myös hyvä muistaa, että energisyys ja äänekkyys ovat erilaisia asioita kuin toisen vähättely tai ilkeämielisyys. Jos sitten tarkastelemme oppimista, niin pitkäjänteisyys ja sisäisen motivaation läsnäolo ovat välttämättömiä. Tässä kodin panos on merkityksellinen, että lapsen asioista ollaan aidosti kiinnostuneita ja heitä autetaan tarvittessa läksyjen teossa. Luin jostain tutkimuksenkin, että ei-vaativat opet tuottavat lapsessa lisää avuttomuutta ja itsenäinen työskentely näin kärsii. Rajat ovat rakkautta ja tunneälykkyys tuottaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen.

15 minuuttia sitten · Muokattu · En tykkääkään · 1

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Transihmisenä nuorten ahdas karsinointi poikiin ja tyttöihin kuvottaa. Sukupuolten sisäinen vaihtelu on suurempaa kuin ryhmien välinen vaihtelu. Kasvakoon jokainen lapsi ihmiseksi....

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ihan niinkin yksinkertaisella uudistuksella kuin perhevapaiden tasapuolisemmalla jakamisella isien ja äitien kesken ollee kokonaisuuden kannalta näkyvimmät tasa-arvoedulliset vaikutuksensa jo yhden sukupolven aikana.

Miesten kiinnostus koti-iseiksi on ilahduttavasti hitaassa kasvussa, mutta voimassaoleva perhevapaita koskeva lainsäädäntö eivätkä asenteet puolla tarpeeksi miesten tasapuolista läsnäolevaa vanhemmuutta. Poikien osalta etenkin kotona huolehtiva ja kasvamisprosessissa tiiviisti mukana oleva isä siirtää omalla olemuksellaan tietoa maskuliinisuuden positiivisista piirteistä paremmin kuin ns. perinteinen työelämässä suorittava perheenelättäjämies. Ja samalla tietenkin isän oma kokemusmaailma karttuu sellaisella sosiaalisella pääomalla, jota ei voi kirjoista lukemalla tai urakkatöitä paahtamalla hankkia.

Perheen perustaminen ja lastenhoito hidastavat tunnetuin seurauksin naisten työuralla etenemistä ja lasikattoilmiötä ylläpitävästi pienentävät mahdollisuutta hankkia kokemusta sekä rokottavat tietenkin heidän palkkapussiaan edelleenkin kohtuuttoman paljon. Perhevapaiden ja vanhemmuuden tosiasiallisella jakamisella naisten työssäoloaste ja sitä myöten työelämän tasa-arvo kokonaisuudessaan paranee...

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Parasta tässä yhteiskunta -ajassa olisi se, että huolimatta geneettisistä vaikutuksista ja niiden voimasta vanhemmat-lapsi elämässä, vahvistaisimme VAIN ja AINOASTAAN lasta, joka hän on! Kiitos Minna-Maaria.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Mirjami: Juuripa näin. Haluan tosi ISON HULAPALOON juuri tähän kirjoittamaasi. Osin siksi juuri kirjoitin ja kitetys on juuripa tämä, sekä olen vahvasti itse äitinä myös kokenut ja asiantuntijana vahvistanut: Mirjami: *Kiltit tytöt ja vilkkaat pojat, on dilemma, jota olisi hyvä tarkastella myös sosiaalisen kasvun näkökulmasta. Kyse ei ole älyllisestä selviytymisestä vaan asenneilmapiiristä, joka leimaa herkästi.* Lähettäkäämme viesti Raijalle ja koko päättäjäköörille!

T Piepponen

Valtiosytytteinen hurmoksellinen kaulinkultti kasvattaa pojat.

Lopputulos:

Tila jossa elämme. Keskivertoinen tavistelun maa jossa on kilttejä, mentaalisessa talutushihnassa eläviä tyttöjä, joista tulee runsaasti naapurikateellisia äitejä(alamaisten tuottajia), jotka kasvattavat tyttäriään prinsessoiksi.Sitten on jo lähtökohtaisesti kaikkeen syyllisiksi epäiltyjä pojanviikarin perkuleita, joista tulee kaikkeen syyllisiksi maalattuja nujertuneita miehiä.

Ohjausta kaipaavien holhokkien paratiisi - järkeä omaavien ja itsellisten helvetti.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kyllä nyt iskit asian ytimeen.Lions glubia ei todellakaan miellytä mitä sanot.
Pahinta mitä maa päällään kantaa,ovat naiset ,jotka kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken.

T Piepponen

Nuo samat naiset usein ovat äänekkäimmin vaatimassa kontrollin kaikkinaista lisäämistä - vailla järjen häivää tietenkin.
He pelkäävät itseään ja haluavat, että kukaan muukaan ei tee mitään mitä he eivät ymmärrä, tai osaa. Heille koko kansan äitinä toimiminen on olevinaan jokin jumalallinen oikeus ja elämän tavoite.

Sitä olen ihmetellyt kovasti, että mitä "miehiä" ovat ne jotka suostuvat kaulinkultin jokaisen inumisen toteuttamaan. Tai ymmärtäähän sen logiikan - joitakin kun ohjataan elimellä helpostikin.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #13

Se on johtuvaa siitä,että nainen joka ei ole näissä prinsessa jne.leikeissä mukana,on uhka.Katsos kun nainen haluaa olla pomo.Selkään puukottaminen ja syrjäyttäminen,toimii.

On paljon,todellakin, naisia, joiden pää ei kestä reilua puhetta.Kun et "sovi"yhtälöön ,alkaakin armoton sievistely ja syrjintä.Kaksinaamaisuus pelittää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "menevätkin nuorina aikuisina miehinä työelämässä raketin lailla ohi ikäluokkansa tyttöjen?"

Liian yleistävä ilmaisu, joka antaa mahdollisuuden tahalliseen tai tahattomaan väärinymmärrykseen. Eivät suinkaan kaikki pojat mene raketin lailla tyttöjen ohi. Ainoastaan pieni osa pojista. Se taas tapahtuu samasta syystä, mistä "pojat" (tarkoittaa siis edelleen pienen pientä osuutta kaikista pojista) menevät raketin lailla ikäluokkansa tyttöjen ohi esimerkiksi shakissa, bridgessä, biljardissa tai ammunnassa.

Lisäksi pitää huomioida, että osa pojista myös romahtaa meteoriitin lailla ikäluokkansa tyttöjen alapuolelle syrjäytymineisyyteen, alkoholismiin ja jopa itsemurhaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ja sekin on huomioitava, että jo kolmasosa näistä peruskoulun jälkeen syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia!

Pojat pärjäävät kategorisesti ihan hyvin peruskoulussa PISA-tutkimusten mukaan, vaikkakin osalla pojista oppimisvaikeudet korostuvat erinäisistä syistä...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

"pojista oppimisvaikeudet korostuvat erinäisistä syistä..."

Naisopettajista, yksin huoltajina toimivista äideistä ja muutenkin matriakaalisen kasvatusyhteisön vaikutuksesta?

Ihmetyttää miksi emme vaadi tasa-arvoista kasvatus- ja sosiaalipolitiikkaa tuomalla kouluihin ja sosiaalitoimeen vähintään 40% mieskiintiöt.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #23

Kuka estää vaatimasta?

Työministeri Ihalainen viimeksi esitti toiveen ja osittaisen vaatimuksen miehille kouluttautua (työllisyyssyistä ja tasa-arvon vuoksi) sote-ammateihin tai opettajiksi.

Maahanmuuttajapojille perheiden patriarkaaliset perinteet aiheuttavat sopeutumisongelmia oman maskuliinisen identiteettinsä rakentamisessa ristiriitaisten vaatimusten alla ja kuten todettua, pojat eivät kategorisesti kärsi oppimismotivaation katoamisesta. Tytöt alisuorittavat samojen sukupuolistereotypioiden seurauksena matemaattisissa aineissa, pojilla koulunkäyntivaikeudet vain korostuvat näkyvämmin, koska pojat ilmaisevat "häiriötilansa" aggressiivisemmin.

Peruskoulun eräs tehtävä on ohjata oppilaita jatko-opintoihin ja siinä suhteessa toki koululaitoksen voi katsoa edelleenkin syyllistyvän yksipuolisesti dikotomisen sukupuolikäsityksen ylläpitämiseen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Jaa ,en tiedä.Shakkia opin pelaamaan jo pienestä,ja silloin kun oli mahdollista vielä es.pilkka ampuminen,ei ongelmia.Haulikolla sai täräyttää vielä uutena vuotenakin.

Se,että oppii metsässä kulkemaan ja siellä selvitä,on varmaan osa ns.kotikasvatusta..

Miehet ovat miehiä ja (toivon mukaan )naiset naisia.Molemmat tarvitaan ja jos mahdollista ,kumpikin tietäen ,kuinka "homma "pelittää.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Toki näin juuri Jani, kuin kirjoitit. Ilmaisu sisältää tarkoituksellisen 'provokaation'. Ai miksi? Siksi, että oppivelvollisuuden alkupäässä, olemme pohtimassa 'hitaita' poikia, miten heitä auttaisimme, tai jopa antaisimme kotona- tai päivähoidossa kasvamiseen lisävuosia. Jopa kolmea, ehdotti eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Vahasalo. Samanaikaisesti halusin tuoda esiin, ja osin keskustelun herättämiseksi, tosiasian, jossa olemme lasikatto-ilmiön äärellä, ja perään kuulutamme tasa-arvoa työelämässä. Sekin on selvää, että pojista muodostuu hiukan suurempi prosentti ikäluokista, jotka eivät saa toisen asteen koulutusta, syystä tai toisesta. Erityisen tärkeää olisikin pohtia tasa-arvoista koulutuspolkua, työelämää, ja jossain vaiheessa vanhemmutta. Sukupuolineutraalisuus? No erityisen hyvä lähtökohta, kunhan vain hyväksymme biologian asettamat arvokkaat eriarvoisuudet.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Voit tutkailla huostabisnestä ja sen seurauksia.Ei kannata jatkaa jos ei ole totuudet tiedoissa.

Nyt pojat nostetaan framille,kun,kuten sanottu,sattuu osumaan saumaan.Ajatuksia toki herättää se,mikä on es.SITRA:N rooli ollut näissä rahoja takovissa firmoissa..

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

ps.ihmettelen tekstin,mitä kirjoitat/kopioit,tiheyttä.Please.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Siinäpä se, miten saada pojat kiinnostumaan työnteosta opiskelujen suhteen vielä koulussa?
Minuakin ovat sekä naiset että miehet kasvattaneet. Täytyy sanoa, että kaikesta huolimatta peruskoulun ala-aste varsinkin antoi hyvät eväät elämään ja jatko-opintoihin. Siellä opin lukemaan ja laskemaan, kuten monet muut.

Oli omalta osaltani selvää, että ei teoriaopinnot minua kauheasti kiinnostaneet peruskoulun yläasteella. Varsinkin matematiikka ja vieraat kielet olivat vaikeita aineita ja en pitänyt niistä juurikaan yläasteiässä. Silti yritin tehdä yläasteellakin parhaani ja välillä opiskelin siellä ihan mielelläni. Silti koulun loppua kohden viihtyvyys koulussa laski oleellisesti ja jatko-opintoihin tuskin olin kovin mielelläni tähtäämässä heti peruskoulun jälkeen. Niinpä menin kymppiluokalle ja ajattelin kymppiluokalla, että lähden tästä etenemään elämässä eteenpäin ammattillisen koulutuksen kautta. Ja näin myös tein. Menin peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin ja olen näin jälkikäteen tyytyväinen tekemiini valintoihin.

En ollut varsinaisesti koskaan ns. lukumiehiä. Minua kiinnosti enemmän käytännön työ ja käytännön oppi ja opetus. Matematiikka ja kielet ei oikein kiinnosta vieläkään näin aikuisiällä. Silti opiskelen aina mielelläni sitä alaa, mikä minua todella kiinnostaa. Kannattaa todella nuorten mennä opiskelemaan juuri sitä alaa, mikä toden teolla kiinnostaa ja jos tekee väärän valinnan, niin ei se maata kaada. Voi aina valita uudestaan ja hakeutua sellaiseen koulutukseen, mihin on ihmisellä luontaisia taipumuksia. Jokaisen pitää vain löytää sellainen ammattiala, missä todella viihtyy ja minä viihdyin kohtuulllisen hyvin ammatillisissa opinnoissa. Opetettavat aineet olivat ammatillisissa opinnoissa pääasiassa melko mielenkiintoisia.

Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Myös ammatillisissa opinnoissa pitää toki itse aikuisena huolehtia siitä, että ne tehtävät, mitkä pitää tehdä, tulee tehdä myös siellä huolella ja pitää nähdä vaivaa aina opintojen eteen jossain määrin, jotta saa tutkinnon loppuun asti suoritetuksi ja valmistuu sieltä ammattiin. Opiskelematta tutkinto ei tule suoritetuksi ammatillisessa koulutuksessaan. Sen olen myös itse todennut ja ymmärtänyt.
Minua ovat kasvattaneet aluksi vanhemmat ja sitten koulu. Aikuisena kasvatustani ovat jatkaneet sitten kaikki ammatillisen koulutuksen opettajat ja olen saanut myös sieltä hyvää oppia näin jälkikäteenkin ajateltuna. Koko kasvatusjärjestelmä on minuakin koko ajan kasvattanut ja olen kiitollinen näin jälkikäteen kaikesta sieltä saamastani kasvatuksesta. Se on tehnyt minusta paremman ja fiksumman ihmisen.

Käyttäjän opitaanyhdessa kuva
Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Kiitos Raiko tuoreesta, omanelämänkerrallisesti aihetta lähestyneestä katsauksesta. Näinpä se on, 'kasvatus', koostuu niin monen monesta tekijästä. Siinä olemme osallisia syntymästä, ja sanoisinko hamaan hautaan asti. Kaikella on merkitys, tullaksemme ja ollaksemme, niitä persoonia, joiksi olomme muotoutuu. Palailen aiheeseen vielä.... Nyt kutsuu loma.

Toimituksen poiminnat